Eikös yleensä aloiteta jonkun uuden asian harjoittelu jostain yksinkertaisesta... JUU EI meillä.

Halusin kokeilla huovuttamista, ikinä en ole tehnyt villasta mitään. No enhän minä mitään

palloa tai mitään yksinkertaista viitsi, minä teen Kanto-Muorille kanin. Ei tullut kani mutta

on satu sentään sama.

Joulutonttu oli huomannut, että Ilmari on laiskoitellut koko syksyn polttopuiden suhteen. Aamulla odotti iloinen yllätys iso kasa klapeja ja tuohisia. Äkkiä tuli pesää ja kahvia keittämään ennen kuin pinoan loput puut katokseen. Kiitoksia tonttu näillä puilla lämpiää aamukahvit koko talven

Joulu valmistelut ovat jo niin hyvällä mallilla, että Justiina kerkiää hetken istuun ja kutomaan uusilla puikoillaan. Lankojakin on niin ihania ja pehmoisia,

Vihdoinkin kylpyhuoneen remontti on valmis Justiina huokaa. 

Laskee kuumaa vettä ammeeseen ja kuuntelee mitä kolinaa alakerrasta kuuluu.

Viljami siellä rupeaa valmistelemaan jouluolutta.

Hmm... tämä on kyllä aivan liian pieni

No niin tänne sopii riittävä määrä.

Kaksoset päättävät osallistua joulun laittoon ja leipoa.

On siellä sotkun seassa jossain valmiitakin pipareita ja

torttuja jos koira ja vaavi syöneeet kaikkia.

Kertokaas hyvät ihmiset mikä saa pään niin sekaisin, et on pakko kutistaa ihan kaikki mikä tulee vastaan.

Kävin tänään kirpparilla ja löysin kaulakorun joka oli tehty ihan mini-mini pienistä simpukoista. Arvaatte varmaan mitä siitä tuli mieleen " Hei tostahan saisi sen simpukka-amppelin mikä löytyy melkein joka kodista".

Juu saihan siitä mutta EI KOSKAAN ENÄÄN!

kyydissä killuu viisi senttinen voitte päätellä simpukan ja sen reijän koon

Oli lauantai ilta ja Talvivaaran pariskunta on uuden pöllömuseon avajaisissa.

Naapurin mummon lupautui vahtimaan lapsia.

"On ihan päästä välillä pois sieltä remonttimiesten seasta" huokaisi Justiina " Kun nyt se putkimies vielä tulisi. Voisimme päästä kuumaan kylpyyn jo viikonloppuna".

"No jos minä koitan laittaa ne putket kiinni". Isä Talvivaara lupasi auliisti.

"EI IKINÄ"! huudanti Justiina niin, että juhlaväki kääntyi katsomaan.

"Muistatko mitä tapahtui kun teit putkiremonttia viimeksi? Isoisä kellui nojatuolissaan ovesta ulos eikä häntä ole vieläkään löydetty. Sinä ET koske putkiin".

"No hmmmmm." Isä takelteli hämillään.

"Mi-mi-mih-näh" puuskutti naapurin muori posteljoonille seuraavana päivänä, "No niin vedäs rauhassa henkeä ja aloita alusta. Ei tuommoinen hötkyily sovi teidän ikäisellenne".
"MINÄ TIEDÄN". muori puuskahti "Minä tiedä ketä naapuriin muuttaa Talvivaaran perhe tuolta isosta kaupungista."
"Siellä on tapahtunut onnettomuus...tulipalo. Heidän talonsa ja melkein kaikki tavaransa paloivat. Päättivät sen jälkeen muuttaa tänne rauhaan. Heillä on KOLME lasta, mitä rauhallista siinä on". Muori marmatti.
"onpahan teillä jotain mitä seurata". hymähti posteljooni.

"Mitäs tuo flyygeli muuten tuossa roikkuu"?
"hmm mmm mutinaa" muori mutisi köpötellessään nolona tupaan.

Talvivaaran rouva Justiina oli saapunut samana aamuna laittamaan kotia kuntoon ensi viikolla saapuvaa perhettä varten.