lauantai 21. joulukuuta 2013

Eikös yleensä aloiteta jonkun uuden asian harjoittelu jostain yksinkertaisesta... JUU EI meillä.
Halusin kokeilla huovuttamista, ikinä en ole tehnyt villasta mitään. No enhän minä mitään
palloa tai mitään yksinkertaista viitsi, minä teen Kanto-Muorille kanin. Ei tullut kani mutta
on satu sentään sama.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013


Joulutonttu oli huomannut, että Ilmari on laiskoitellut koko syksyn polttopuiden suhteen. Aamulla odotti iloinen yllätys iso kasa klapeja ja tuohisia. Äkkiä tuli pesää ja kahvia keittämään ennen kuin pinoan loput puut katokseen. Kiitoksia tonttu näillä puilla lämpiää aamukahvit koko talven


keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulu valmistelut ovat jo niin hyvällä mallilla, että Justiina kerkiää hetken istuun ja kutomaan uusilla puikoillaan. Lankojakin on niin ihania ja pehmoisia,


maanantai 2. joulukuuta 2013

Vihdoinkin kylpyhuoneen remontti on valmis Justiina huokaa. 
Laskee kuumaa vettä ammeeseen ja kuuntelee mitä kolinaa alakerrasta kuuluu.
Viljami siellä rupeaa valmistelemaan jouluolutta.


Hmm... tämä on kyllä aivan liian pieni

No niin tänne sopii riittävä määrä.

Kaksoset päättävät osallistua joulun laittoon ja leipoa.
On siellä sotkun seassa jossain valmiitakin pipareita ja
torttuja jos koira ja vaavi syöneeet kaikkia.






tiistai 26. marraskuuta 2013

Kertokaas hyvät ihmiset mikä saa pään niin sekaisin, et on pakko kutistaa ihan kaikki mikä tulee vastaan.
Kävin tänään kirpparilla ja löysin kaulakorun joka oli tehty ihan mini-mini pienistä simpukoista. Arvaatte varmaan mitä siitä tuli mieleen " Hei tostahan saisi sen simpukka-amppelin mikä löytyy melkein joka kodista".
Juu saihan siitä mutta EI KOSKAAN ENÄÄN!



kyydissä killuu viisi senttinen voitte päätellä simpukan ja sen reijän koon



lauantai 16. marraskuuta 2013

Oli lauantai ilta ja Talvivaaran pariskunta on uuden pöllömuseon avajaisissa.
Naapurin mummon lupautui vahtimaan lapsia.
"On ihan päästä välillä pois sieltä remonttimiesten seasta" huokaisi Justiina " Kun nyt se putkimies vielä tulisi. Voisimme päästä kuumaan kylpyyn jo viikonloppuna".

"No jos minä koitan laittaa ne putket kiinni". Isä Talvivaara lupasi auliisti.
"EI IKINÄ"! huudanti Justiina niin, että juhlaväki kääntyi katsomaan.
"Muistatko mitä tapahtui kun teit putkiremonttia viimeksi? Isoisä kellui nojatuolissaan ovesta ulos eikä häntä ole vieläkään löydetty. Sinä ET koske putkiin".
"No hmmmmm." Isä takelteli hämillään.





torstai 10. lokakuuta 2013

"Mi-mi-mih-näh" puuskutti naapurin muori posteljoonille seuraavana päivänä, "No niin vedäs rauhassa henkeä ja aloita alusta. Ei tuommoinen hötkyily sovi teidän ikäisellenne".
"MINÄ TIEDÄN". muori puuskahti "Minä tiedä ketä naapuriin muuttaa Talvivaaran perhe tuolta isosta kaupungista."
"Siellä on tapahtunut onnettomuus...tulipalo. Heidän talonsa ja melkein kaikki tavaransa paloivat. Päättivät sen jälkeen muuttaa tänne rauhaan. Heillä on KOLME lasta, mitä rauhallista siinä on". Muori marmatti.
"onpahan teillä jotain mitä seurata". hymähti posteljooni.

"Mitäs tuo flyygeli muuten tuossa roikkuu"?
"hmm mmm mutinaa" muori mutisi köpötellessään nolona tupaan.

Talvivaaran rouva Justiina oli saapunut samana aamuna laittamaan kotia kuntoon ensi viikolla saapuvaa perhettä varten.

maanantai 7. lokakuuta 2013

"Minkä ihmeen takia se on aina sama juttu". Muuttomiehet mutisivat flyygelia nostaessaan.
"Niin mikä"? Naapurin mummu kimitti. Hän oli taas tullu kasvimaata hoitamaan... utelias kun oli.
"No se, että pianot ja flyygelit pitää saada toiseen kerrokseen eikä rappuusiin mahdu" "Eikö joku voisi joskus päättää, että nämä kuuluvat autotalliin".
"Tulkaa juomaan kuppi sumppia"  mummeli huuteli miehille. Tupaan köpöttessään mutisi samalla "jos vaikkaa saataisiin tietää ketkä ovat muuttamassa".

"No kyllä tämä tässä pysyy kahveen ajan".
Ja siihen toppasi muutto tältä illalta.





lauantai 5. lokakuuta 2013

Tämmöistä jälkeä ne remotti miehet ovat keittiössä saaneet aikaiseksi


 Leivinuuni on tehty meidän pihasaunan lattiasta. Mieheni kunnostaa meidän saunatupaa ja repi sieltä vanhan lattian irti. Sain ison kasan uretaanilevyjä. Niistä voi tehdä vaikka mitä kivaa.
Muutimme aitoon 1:1 Paratiisiin n. 3 vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut ongelmia liian ajan kanssa.


Konttuuri on saanut jo perälle hyllyn isoista askartelutikuista ja grillikepeistä.
Paratiisitiellä kohistaan "minkälaista porukkaa mahtaa muuttaa autiotaloon tien päässä"
"koko viikon on ajanut isoja kuormia maaleja, tiiliä ja vaikka mitä, ihan meinaa hampaat tippua" valitti naapurin vanha muori kun pensasaidan reunalla yritti kaula pitkällä kurkkia.
"Hienoksi ovat talon kyllä laittaneet. Kunhan eivät olisi liian rikkaita ja ylpeitä. Ei semmoiset tänne rauhaa sovi". Totesi posteljooni vanhalle rouvalle.
"Ei mutta nyt täytyy jatkaa kierrosta tai myöhästyn kahvilta" Ja niin posteljooni lähti vihellen jatkamaan kierrostaan, mummo jäi kuopsuttamaan kasvimaata eikä mukamas yhtään yrittänyt kurkia naapuriin.

perjantai 4. lokakuuta 2013


Pienta pintaremonttia viikonlopun jälkeen, jo pelargonia kukkii parvekelaatikossa.
Osan eletystä elämästä jätin näkyviin, olisi muuten joutunut vaihtamaan kaikki ovet ja osan seinistä. Idea oli kuitenkin säilyttää ja korjata perintö ei tehdä uutta.
Katto on kuitenkin täysin uusi. Myrskyt lienevät vienee vanhan hukkaan. Katolla on aito kattohuopa suikaleina ladottu ja se lähtee irti jolloin on helpompi leikkiä yläkerroksella.
Paratiisitie kun rakennetaan leikittäväksi... ei vain äidin iloksi



Yli 50 vuotta vanhus aloittelee uutta elämäänsä. Ja samalla kohta nelikymppinen kahden lapsen äiti palaa lapsuuden harrastukseen, saas nähdä onnistuuko yhteiselo.
Talo on minun Ukkini rakentanut äidilleni. Ja viimeisinä asukkeina oli kaksi kania.
Mittakaavasta ei ole mitään tietoa, mutta sovitaan että tuo on ehkä:jotain näin