Piitkästä aikaa tuli aloitettua jotain omaakin samalla ajattelin tännekkin taas päivitellä.
Hullulla on hullun puuhat aloitin kirjaston rakentamisen ja ettei menisi liian helpoksi tarkoitus olisi tehdä jokainen kirja yksitellen. Ei sentäs luettavassa muodossa (ainakaan kaikkia).
Minä rakastan kirjoja ja lukemista, nuorempana haaveilin asuvani kirjastossa.

Tästä se alkaa 

Jotkut varmaan tunnistavatkin neidin Katajan Elinan blogista.

Neiti ei ole ilkeilyä mielikuvalle "kirjaston täti" vaan 

tarkoituksella valittu tyyli. Aikomuksenani on rakentaa sellainen

hieman hämärä ja vanhan tyylinen kirjasto. Sinne sopii neiti pitsipöksyineen ja nutturoineen.

Nurkkaan olisi ajatus rakentaa kierreportaat

70-luvun kliseiden talokin edistyy hiljalleen

kurkatkaan talon omille sivulle

Taiteilija rentun ateljen alakerran huoneisto on ollut pitkään tyhjillään, mutta nyt sinne

on avattu kukka kauppa Flora & Fauna.

Monet varmana tunnistavat töitään. En rupea erikseen mainitsemaan jokaista

listasta tulisi todella pitkä. Työt on erillaisista swapeista tulleita ja syntymäpäivä paketteja

Joten kiitos sinulle joka tunnistat omasi.

Mulle on näköjään luonnollisempaa rakentaa näitä yksittäisiä tiloja kuin

kokonaista taloa.

Tässä on tulossa taiteilijan ateljee

Herra on Mariella käsialaa 

Albus herra on päässyt perille saakka, on kaiken odottamisen arvoinen

Mariellalta saatu vesinokkaeläin on sopivan kummallinen uusi asukas taloon.

Nyt vain pitäisi keksiä nimi, ehdotuksia :)

Justiina rouva ihailee uutta verho kangastaan joka juuri oikeanlaista.

Mä lopetan tän homman ihan just ny. Tosta piti tulla koira. Pläähh!!! minä ja villa ei sovita yhteen :)

Edellisestä piti tulla jänis tuli aasi.

Pikku hiljaa huone alkaa täyttyä, jos se olisi siiheksi valmis kun velho Albus saapuu Soilen pajalta. On aivan ihanaa, että hän lupasi valmistaa minun velhoni. Soilen nukeilla on sydän ja sielu mitkä puuttuu valmis nukeilta.

Uusin projektini on velhon työhuone. Joka etenee yleensä klo 21.30-23.30 välisenä aikana josta johtuen sinne voi päätyä ihan mitä vaan. Velhon huoneelle tein ihan oman sivun tuohon viereen sieltä löytyy tarkemmin jutut.

Eikös yleensä aloiteta jonkun uuden asian harjoittelu jostain yksinkertaisesta... JUU EI meillä.

Halusin kokeilla huovuttamista, ikinä en ole tehnyt villasta mitään. No enhän minä mitään

palloa tai mitään yksinkertaista viitsi, minä teen Kanto-Muorille kanin. Ei tullut kani mutta

on satu sentään sama.

Joulutonttu oli huomannut, että Ilmari on laiskoitellut koko syksyn polttopuiden suhteen. Aamulla odotti iloinen yllätys iso kasa klapeja ja tuohisia. Äkkiä tuli pesää ja kahvia keittämään ennen kuin pinoan loput puut katokseen. Kiitoksia tonttu näillä puilla lämpiää aamukahvit koko talven

Joulu valmistelut ovat jo niin hyvällä mallilla, että Justiina kerkiää hetken istuun ja kutomaan uusilla puikoillaan. Lankojakin on niin ihania ja pehmoisia,

Vihdoinkin kylpyhuoneen remontti on valmis Justiina huokaa. 

Laskee kuumaa vettä ammeeseen ja kuuntelee mitä kolinaa alakerrasta kuuluu.

Viljami siellä rupeaa valmistelemaan jouluolutta.

Hmm... tämä on kyllä aivan liian pieni

No niin tänne sopii riittävä määrä.

Kaksoset päättävät osallistua joulun laittoon ja leipoa.

On siellä sotkun seassa jossain valmiitakin pipareita ja

torttuja jos koira ja vaavi syöneeet kaikkia.

Kertokaas hyvät ihmiset mikä saa pään niin sekaisin, et on pakko kutistaa ihan kaikki mikä tulee vastaan.

Kävin tänään kirpparilla ja löysin kaulakorun joka oli tehty ihan mini-mini pienistä simpukoista. Arvaatte varmaan mitä siitä tuli mieleen " Hei tostahan saisi sen simpukka-amppelin mikä löytyy melkein joka kodista".

Juu saihan siitä mutta EI KOSKAAN ENÄÄN!

kyydissä killuu viisi senttinen voitte päätellä simpukan ja sen reijän koon

Oli lauantai ilta ja Talvivaaran pariskunta on uuden pöllömuseon avajaisissa.

Naapurin mummon lupautui vahtimaan lapsia.

"On ihan päästä välillä pois sieltä remonttimiesten seasta" huokaisi Justiina " Kun nyt se putkimies vielä tulisi. Voisimme päästä kuumaan kylpyyn jo viikonloppuna".

"No jos minä koitan laittaa ne putket kiinni". Isä Talvivaara lupasi auliisti.

"EI IKINÄ"! huudanti Justiina niin, että juhlaväki kääntyi katsomaan.

"Muistatko mitä tapahtui kun teit putkiremonttia viimeksi? Isoisä kellui nojatuolissaan ovesta ulos eikä häntä ole vieläkään löydetty. Sinä ET koske putkiin".

"No hmmmmm." Isä takelteli hämillään.

"Mi-mi-mih-näh" puuskutti naapurin muori posteljoonille seuraavana päivänä, "No niin vedäs rauhassa henkeä ja aloita alusta. Ei tuommoinen hötkyily sovi teidän ikäisellenne".
"MINÄ TIEDÄN". muori puuskahti "Minä tiedä ketä naapuriin muuttaa Talvivaaran perhe tuolta isosta kaupungista."
"Siellä on tapahtunut onnettomuus...tulipalo. Heidän talonsa ja melkein kaikki tavaransa paloivat. Päättivät sen jälkeen muuttaa tänne rauhaan. Heillä on KOLME lasta, mitä rauhallista siinä on". Muori marmatti.
"onpahan teillä jotain mitä seurata". hymähti posteljooni.

"Mitäs tuo flyygeli muuten tuossa roikkuu"?
"hmm mmm mutinaa" muori mutisi köpötellessään nolona tupaan.

Talvivaaran rouva Justiina oli saapunut samana aamuna laittamaan kotia kuntoon ensi viikolla saapuvaa perhettä varten.

"Minkä ihmeen takia se on aina sama juttu". Muuttomiehet mutisivat flyygelia nostaessaan.

"Niin mikä"? Naapurin mummu kimitti. Hän oli taas tullu kasvimaata hoitamaan... utelias kun oli.

"No se, että pianot ja flyygelit pitää saada toiseen kerrokseen eikä rappuusiin mahdu" "Eikö joku voisi joskus päättää, että nämä kuuluvat autotalliin".

"Tulkaa juomaan kuppi sumppia"  mummeli huuteli miehille. Tupaan köpöttessään mutisi samalla "jos vaikkaa saataisiin tietää ketkä ovat muuttamassa".

"No kyllä tämä tässä pysyy kahveen ajan".

Ja siihen toppasi muutto tältä illalta.

Tämmöistä jälkeä ne remotti miehet ovat keittiössä saaneet aikaiseksi

 Leivinuuni on tehty meidän pihasaunan lattiasta. Mieheni kunnostaa meidän saunatupaa ja repi sieltä vanhan lattian irti. Sain ison kasan uretaanilevyjä. Niistä voi tehdä vaikka mitä kivaa.

Muutimme aitoon 1:1 Paratiisiin n. 3 vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut ongelmia liian ajan kanssa.

Konttuuri on saanut jo perälle hyllyn isoista askartelutikuista ja grillikepeistä.

Paratiisitiellä kohistaan "minkälaista porukkaa mahtaa muuttaa autiotaloon tien päässä"
"koko viikon on ajanut isoja kuormia maaleja, tiiliä ja vaikka mitä, ihan meinaa hampaat tippua" valitti naapurin vanha muori kun pensasaidan reunalla yritti kaula pitkällä kurkkia.
"Hienoksi ovat talon kyllä laittaneet. Kunhan eivät olisi liian rikkaita ja ylpeitä. Ei semmoiset tänne rauhaa sovi". Totesi posteljooni vanhalle rouvalle.
"Ei mutta nyt täytyy jatkaa kierrosta tai myöhästyn kahvilta" Ja niin posteljooni lähti vihellen jatkamaan kierrostaan, mummo jäi kuopsuttamaan kasvimaata eikä mukamas yhtään yrittänyt kurkia naapuriin.